Nousimme illalla 23 junaan ja heti kohta kaariydyimme silkkipusseihin. Sama vanha 6 hengen looshi ja matkalaukut kettingilla kiinni ja unta kaaliin. Juna olisi aamulla klo 5.25 Vilupuramin asemalla, josta 1 h bussikyyti Pondicherryyn. Puhelin parayttikin ylos kohta viiden jalkeen, Juna pysahtyi 5.20 ja hyppasimme pois. MUTTA....juna olikin ollut myohassa ja olimme jaaneet yhta tuntia aikaisemmin pois, mika kohta selvisikin pimealla asemalla, vaan juna meni jo eika meita odotellut. Yksi ystavallinen mies tuli pimeyden keskelta ja huonolla englannilla saimme selville taman tekemamme virhearvion. Onneksi Intiassa on tihea junaverkosto ja kohta lahtisikin juna edellisen peraan. Tama avuntarjoaja esitteli itsensa henkilokortillaan rautatieyhtion tyontekijaksi ja tuli mukanamme samaan junaan. Siina tunnin torkuimme ja nousimme pois Vilapuramissa, paiva oli jo valjennut ja auttajamme nousi myos pois. Paivanvalossa paljastuikin, etta kaveri taisi olla rautatieyhtion entinen tyontekija ja jo aamutuimaan sopivasti kannissa ja oli meissa kiinni kuin takiainen.
Nousimme bussiin ja sopivasti juuri talle aamulle bussi oli tupaten taynna ja tarjolla vain seisomapaikkoja...eika muu auttanut kuin tunnin seisominen ja tuskanhiki valui - taas mentiin hurjalla kyydilla. Perille ehjana ja Pondicherry paljastui todella ihastuttavaksi ranskalaistyyppiseksi kaupungiksi. Palkitsimme itsemme ottamalla super deluxe huoneen merinakoalalla. Jo kelpasi heittaytya muutamaksi tunniksi unten maille. Tanaan oli ensimmainen paiva 4 viikkoon, kun aurinko ei ilmestynyt taivaalle. Oli myos ensimmainen paiva 4 viikkoon, kun paasi oikeasti kuumaan suihkuun. Hyva paiva loppujen lopuksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti