Matka jatkuu illalla klo 22 junalla . . .

Tanaan herasimme ennen auringonnousua ja menimme seuraamaan sita hotellin kattotasanteelle.  Emme olleet siella yksin, monet intialaiset hotellivieraat olivat tulleet sinne myos perheineen.  Alhaalla rannalla oli myos joukoittain ihmisia ja kovaaaniset huusivat joitain uskonnollista messun tyyppista joikua paikallisesta temppelista.  Toisella puolen jonkin sadan metrin paasta kuului samanlainen messuaminen roomalaiskatolisesta kirkosta.  Intialalsieen tyylliin kaikki kova-aanisten nappulat oli kaannetty aariasentoon, ettei vain kukaan jaisi osattomaksi tasta kakofoniasta.
Puolilta paivin sitten kirjauttiin ulos taman kaupungin hotellista, reput on sailossa illan matkaa varten.  Tama olikin hieman luksusta, ylimmainen kerros ja nakoala yli koko rannan kauas merelle ja ihana puhuri merelta vilvoitti aina kummasti hikisen paivan jalkeen.  Tama kaupunki karsi vuoden 2004 tsunamista kovasti, vaikka siita ei Suomessa uutisoitukaan.  Tanaan siita ei ole jalkeakaan vain muistomerkki meren rannalla. Tuhansia ihmisia havisi silloin meren aaltoihin jalkia jattamatta.

Mina karvensin nenani ja otsani eilisen paivan aikana, kun unohdin laittaa suojavoidetta.  Aurinko todella paahtaa suoraan keskitaivaalta paivasaikaan ja olen suojannut nyt itseni uuden tyylin lakilla (kuvassa).

Matka siis jatkuu tanaan kohti Rameshwaramia.  Sita kautta joskus muinoin 70-luvulla olen kulkenut Sri Lankaan.  Tana paivana eivat laivat kulje sielta enaa johtuen tamilien ja singhladeesien vihamielisyyksista Sri Lankassa.  Tanaan ostin lipun kotiin.  14 pv on lento Chennaista Delhiin (3,5h ja 87 euroa) ja sielta 16 pv Hgin kautta Ouluun.  Piti varata yksi paiva Delhissa - passin etusivu on repeamaisillaan ja luultavasti tarvitsee uusimisen, jotta paasen maasta.